Teokset

Suden huuto on Roudan taiteellisen johtajan Kira Riikosen ensimmäinen koko illan koreografia Roudalle.

Tanssiteos peilaa ihmisiä toistensa lähellä susien kautta, hyvässä ja pahassa. Teos pohtii, elävätkö ihmiset toistensa lähellä sulassa sovussa vai  joukkona yksinäisiä susia? Miten kauan yhtenäinen päämäärä pitää lauman kasassa? Miten lauman käy, kun omat henkiset tai fyysiset rajat tulevat vastaan?

Susiksi naamioidut tanssijat tuovat esille ihmiselämän mielekkyyden ja mielettömyyden sekä luonteen hellyyden ja rajuuden.

Esityksen kesto on 45 min. Kiertueella 2014.

”Ihminen on sudelle susi. Yhä uudestaan pakotamme tuon lempeän ja sosiaalisen koiraeläimen näyttelemään omaa pimeää puoltamme. Roudan teoksessa Suden huuto tilanne on kuitenkin vähän toinen. Luvassa on kokonaisvaltaisempi metafora.”
-Heta Muurinen, Maailman kuvalehti 9/2012

”Liikkeellisesti teos on oikea runsauden sarvi.”
-Teija Ravelin, Kainuuun Sanomat 3.9.2012

”Suden huudossa aiheet liukuvat toistensa lomitse: susien suojelu, susien vaaniminen, ihmisen suhde suteen ja ihmisen raadollisuus.”
– Kimmo Nevalainen, Karjalainen 21.11.2012.

* * *

TILAUSESITYS Sudet rajalla (kesto 10 min)

Sudet rajalla -tanssiteos on Suden huudosta irroitettu duetto, joka pohjautuu samoihin teemoihin kuin koko illan teos Suden huuto. Kymmenminuuttisessa duetossa tanssivat Anna Riski-Round ja Kira Riikonen, jonka myös teoksen koreografia on.

Kulkemattomilta teiltä on kuhmolaislähtöisen Mikko Hyvösen koreografia. Teos on haave jostakin tuntemattomasta ja uudesta, vielä löytämättömästä.

Ryhmä työskentelee yksinkertaisten liikkeiden ja looppien kanssa muuntaen niitä pieniksi tansseiksi, jotka liikkuvat näyttämöltä kaupunkeihin (Kuhmo, Kajaani, Helsinki, New York) ja taas takaisin näyttämölle, tehden julkisista paikoista ja niissä tapahtuvista tilanteista osan esitystä, osan tanssiaan.

Teoksen nimi liittyy lähtemiseen ja matkustamiseen, lähtemiseen pois teatterista, studiosta ja kotoa sekä halusta lähteä liikkumaan paikasta toiseen toimittamaan jotakin, jolla ei näytä olevan päämäärää eikä yksiselitteistä merkitystä.

Esitys elämästä ja maisemista

Keväällä 2011 Roudan taiteellinen johtaja Kirsi Törmi kysyi Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistystä yhteistyöhön, taiteen ja työllisyyspolitiikan fuusioon. 26.1.2012 Kajaanissa ensi-iltansa saavassa Kierto-esityksessä lavalle astuvat Kierrätyskeskus Entringin työntekijät. Luvassa on ITE-taiteen sekä osallistavin ja dokumentaarisin keinoin toteutettu tanssi- ja videoesitys, joka tuo esiin ryhmäläisten näkemyksiä ja kokemuksia suomalaisesta todellisuudesta, kierrättämisestä sekä maisemista, niin sisäisistä kuin ulkoisistakin.
Ryhmäläiset ovat asettuneet itsensä ja toistensa ääreen syys- ja talvikuukausien ajan keskustellen, kokemuksia jakaen, kuntoa nostattaen, tanssien, näytellen, liikkuen, joogaten, rentoutuen, hullutellen ja välillä vakavoituen. Kierto on osa Kirsi Törmin Teatterikorkeakoululle tekemää taiteellista väitöstutkimusta, jossa tarkastellaan mm. yksittäisen ihmisen elämässä kiinni olevaa tanssitaidetta – mitä se on ja kuinka se tehdään.

Mummolta palaa päreet ja hän tarvitsee apua. Mutta ei hätää, tanssiva sähkömies pelastaa Mummon pulasta. Miksi tunnemme vetoa napojen välillä?  Kuinka menee protoniräp? Myös kaiken tämän näyttää nykytanssiva sähkömies Seppo.

Protoniräp
Mummoa kolottaa, polttaa päreet
Uuniin on lykännyt viimeiset näreet.
Mummo huutaa hädissään taivaasta apua
Keittää hellalla lihaa ja papua.
Paikalle tanssii Seppo Sähkömies
Pelastaa Mummon ja laulaa, kuka ties.­
Mummo antaa Sepolle keittoa kuumaa
Papusoppa Sepon hurjaan vauhtiin huumaa.
Mummo laulaa oopperaa, tosin aika kurjasti
Seppo heittää räppiä ja tanssii hurjasti.
Kertaa sähkön perusteet, plussat  ja protonit
Tutuks tulee miinukset, elektronit, neutronit.

Nuoren polven huipputaitavat ja mielenkiintoiset tanssitaiteen ammattilaiset Tanssitaideteos- uutuusteoksellaan vierailulla Kajaanissa syyskuussa! Teoksen tanssivat ihanat, vahvat, herkät ja hauskat tanssijat Leila Kourkia, Maija Nurmio, Elina Pirinen ja Jenni Urpilainen.

Koreografi-tanssija Elina Pirisen neljälle tanssijalle tehty teos Tanssitaideteos sai alkunsa Tanssiteatteri Minimin, Itäisen tanssin aluekeskuksen ja ELYn yhteishankkeena ja sen ensi-ilta on ollut Kuopiossa joulukuussa 2010. Teos on kiertänyt maita ja mantuja ja saapuu nyt Kajaaniin Routa-ryhmän vieraaksi.

Tanssitaideteos on eräänlainen manifesti siitä, että taiteen tehtävä ei ole palvella yhteiskunnallisia ilmiöitä ja aiheita näyttämöllistäen niitä, vaan taide pitää vapauttaa olemaan moniaineinen ja moniaiheinen merkitysmeri, joka tulee lähelle ja kauas kokijaansa. Teos on kollaasinomainen yllätyksellinen kohtauskokoelma, joka möyhii esille asettumisen kauneuden ja kauheuden, piilotajunnan ja tunteiden vapauttamisen äärellä. Teos tempaa yleisön mukaansa sata-nolla. Teoksen neljä tanssijaa heittäytyvät katsojien edessä keholliseen matkaan, jonka myötä syntyneeseen estetiikkaan ovat vaikuttaneet sekä koreografin antama ilmaisumateriaali että tanssijoiden kehollisesti esiintymishetkellä ratkomat tehtävät.
Teoksen rakenne ja ilmaisukeinot mahdollistavat monipuolisia lukutapoja näyttämöltä välittyville kuville ja energioille.

Elina Pirinen on voittanut Kajaani Tanssii koreografia-katselmuksen ensimmäisen palkinnon vuonna 2006 anarkistisella teoksellaan Kaneetti ja käynyt vierailemassa Routa- ryhmässä keväällä 2010 kiitetyllä sooloteoksellaan A friend of the Pianist.