Nykytanssia Kajaanissa
Tangoteatteri Kuikkaraisen uutuusteos Último – Viimeiseni on uutuusteos, joka toimii argentiinalaisen tangon lähtökohdista. Mimiikka ja nykytanssi vievt teosta eteenpäin ja kertojana toimii elävä musiikki. Esiintyjinä nähdään Marjo Kiukaanniemi, Timo Hakkarainen ja Harri Kuusijärvi.
Työryhmä on tammikuussa Roudan residenssivieraana ja tarjoaa yleisölle avoimet harjoitukset keskiviikkona 25.1. klo 16 Generaattorilla. Vapaa pääsy – tervetuloa!
Halaisitko minua on Kira Riikosen koreografoima tanssiteatteriesitys pienestä yksinäisestä kaktuksesta, jonka on vaikea löytää itselleen oikeaa ystävää. Lapsille suunnattu teos nostaa esille suvaitsevaisuuden, identiteetin ja ystävyyden kysymyksillä. Kaktus pohtii kysymyksiä ”Millainen olen? Kenen kanssa minun on hyvä olla? Miten toimin, jos joku on epäystävällinen?”
Teoksen innoittajana on Simone Ciraolon satukirja Hug me. Esitys on tehty päiväkotien 3–6 -vuotiaille sekä alakoulun 1. ja 2. luokkien oppilaille. Tanssiteatterin keinoin toteutettu tarina kertoo, kuinka yksinäinen kaktus kohtaa ystävää etsiessään eri näköisiä, eri värisiä, eri kokoisia kasveja ja eläimiä, kunnes löytää ystäväkseen kissan. Esityksen kesto on noin 30 minuuttia ja sen yhteydessä on aikaa keskustella teoksesta, nähdystä ja koetusta.
Yksinäinen Kaktus on kukkakaupassa joutunut eroon perheestään ja kaipaa kosketusta toisiin. Se tapaa ihanan perhosen, inisevän itikan, pörisevän pörriäisen, vilpittömät vesiheinät, puolisokeat päästäiset, kovan koppakuoriaisen, aromirikkaan metsäluteen ja ylpeän yksinäisen. Kaktuksen piikit pelottavat ja satuttavat näitä kaikkia, joita kaktus yrittää lähestyä. Kukaan sen kohtaamista olennoista ei näe sen hyviä puolia. Kaktus suree yksinjäämistään, kunnes kohtaa kissan. Kissalla on terävät hampaat ja kynnet, se on ollut villi ja yksinäinen. Sitä säälittää kaktuksen suru ja se päättää lohduttaa kaktusta kehräämällä sitä vasten ja huomaakin pitävänsä kaktuksen piikkien rapsutuksesta. Ystävyys syntyy kun nämä kaksi erilaista ja yksinäistä kohtaavat toisensa.
Esityksen pyrkimys on herättää kiinnostus sisäisen herkkyyden kuuntelulle ja näkemiselle, joka voi jäädä kovan ulkokuoren alle piiloon. Samalla kun kahden välille muodostuu ymmärrys ja ystävyys, jakautuvat surut ja kaksinkertaistuvat ilot. Ystävyys syntyy vapaaehtoisesti. Aina on mahdollisuus valita ja vaikuttaa, silloinkin kun asiat eivät mene toiveidemme mukaisesti. Voi ymmärtää myös niitä, jotka eivät ole parhaita ystäviä.
Esitys tapahtuu sormivirkkauksella tehdyssä teltassa. Teltta luo esityksen maailmasta ihanan ja jännittävän ja sitä voi tutkia myös esityksen jälkeen. Lopullinen esitys voidaan esittää lähes kaikenlaisissa tiloissa, kuten päiväkotien, lastensairaaloiden ja muiden hoitolaitosten käytävillä tai pienissä huoneissa, kuin myös koulujen juhlasaleissa. Pystytys on nopea ja ryhmä tuo mukanaan kaiken tarvittavan.
Esityksen lisäksi on myös mahdollista tilata työpaja. Työpajassa (kesto 45 min) tutkitaan liikkein, ilmein ja puheen keinoin kaktuksen ja hahmojen kohtaamisissa nähtyjä tunteita ja vuorovaikutusta. Työpajat toteutetaan mahdollisuuksien mukaan teltassa.
Kajaani-Helsinki-Syktyvkar
Valkoinen peura on nykyteatterin ja tanssin keinoja käyttävä lämpimän absurdi esitys kyläyhteisöstä, joka kamppailee elinympäristönsä puolesta. Se pohjautuu löyhästi Erik Blombergin (1952) palkittuun elokuvaan. Elokuvassa kaunis saamelaisneito muuttuu kirouksen voimasta valkoiseksi peuraksi ja tappaa kaikki häneen rakastuvat miehet. Hanna Kirjavaisen ohjauksessa myytti kirotusta neidosta kuitenkin muuntuu uhrirituaaliksi.
Turhautunut kyläyhteisö jossain päin arktista pohjoista elää alati laajenevien ympäristöongelmien keskellä. Kun muut keinot on käytetty, turvautuvat kyläläiset hatariin perimätietoihin peurahengelle suoritetusta uhririitistä, jolla yritetään lepyttää tuonpuoleiset henget ja paikata luontoyhteyteen tulleita kolhuja.
Esitys on arktisen alueen hauraan ekosysteemin puolustuspuhe, joka tapahtuu paasaamatta, leikkien, armollisella myötätunnolla ja ihmisen idealistiselle kömpelyydelle hymyillen.
Esityksen suomalais-ugrilaiseen kollektiivisen tajunnan pohjavireeseen sekoittuu Pohjois-Komissa 2014 kuvattuja dokumentaarisia videohaastatteluja tavallisten poronhoitajien arjesta.
Valkoinen peura on Kajaanin Kaupunginteatterin ja Routa Companyn yhteistuotanto joka saa ensi-iltansa 8.10.2016 Kajaanissa. Esityksiä on Kajaanissa loka-marraskuussa, Helsingissä joulukuussa 2016 ja Syktyvkarissa Venäjällä Komin tasavallassa tammikuussa 2017.
Valkoinen Peura -hanke tekee yhteistyötä myös helsinkiläisen KokoTeatterin, Syktyvkarin Savinin Akateemisen draamateatterin ja Jäänreunan kansat – suomalais-ugrilaisen kielen ja kulttuurin kehittämishankkeen kanssa.
Yleisölle avoin tiedotustilaisuuson keskiviikkona 28.9.2016 klo 11 Teatteritalolla.
Tervetuloa!
Esitykset Teatteritalossa syksyllä 2016
La 8.10. klo 19, ensi-ilta
Pe 28.10. klo 19
La 29.10. klo 14
Pe 4.11. klo 14 ja 19
To 24.11. klo 19
Pe 25.11. klo 19
To 1.12. klo 19
Pe 2.12. klo 19
Kesto noin 1 t 30 min, ei väliakaa.
Liput 24/17/12 e
Suosittelemme yli 12-vuotiaille.
Koululaisesitykset (esitysaikojen muutokset mahdollisia)
Ke 19.10. klo 12
To 20.10. klo 12
Koululaisesitysten tiedustelut ja varaukset puh. 044 710 0454.
Esitykset KokoTeatterissa Helsingissä
To 15.12. klo 19, Pe 16.12. klo 19 ja La 17.12. klo 19. Lipunmyynti KokoTeatterista.
Esitykset Syktyvkarin Savinin Akateemisen draamateatterissa 19. – 21.1.2017.
Kajaanin rauniolinnan hämärät sopet heräävät eloon Vaara-kollektiivin ja Routa Companyn näyttelijöiden ja tanssijoiden käsissä. Tuttu linna muuttuu valojen, äänien ja esiintyjien kautta sisäänsä imaisevaksi kokemukseksi.
Esityksessä voi vierailla omaan tahtiin puolentoista tunnin ajanjaksolla.
Demoesitys Linnanvirta-tapahtumassa perjantaina 19.8. klo 20.30 – 22. Vapaa pääsy – tervetuloa!
ENSI-ILTA 13.8.2016 klo 19, Generaattori, Kajaani
Havoc – tanssi tuholle
KOREOGRAFIA Anna Venäläinen
TANSSI Veera Snellman
ÄÄNISUUNNITTELU Jussi Reittu
ENSI-ILTA 13.8.2016 Generaattori, Kajaani
KIERTUE syksyllä 2016
Havoc – tanssi tuholle on soolotanssiteos, jossa vimmaisen liikkeen ja voimakkaan äänimaiseman kautta pohditaan elämää katoavana ja toisaalta muodosta toiseen muuntuvana asiana. Havoc on tanssi keholle, jota tuho vääjäämättä lopulta seuraa, siinä missä se seuraa kasvin, puun ja planeetankin olomuotoa. Tuho hajottaa ja hajoamisesta seuraa jotain uutta. Teos on koreografi Anna Venäläisen ensimmäinen osa ”Siellä missä sielu asuu”-teostrilogiaa.
Teoksen liikekieli pohjautuu Venäläisen kehittämään tyyliin capoeira angolan ja nykytanssin fuusiosta. Outokummun ammattitanssilinjalta 2010 vuonna valmistunut Venäläinen on tehnyt capoeiraa yli kymmenen vuotta ja toimii myös capoeiraopettajana. Tanssiteoksia Venäläinen on tehnyt pääosin koreografi-tanssijana eri työryhmien kanssa, joista viimeisimpiä teoksia ”Respect!”, ”Taivaltajat” ja ”Folha Seca” on viety valtakunnalliselle kiertueelle.
Havoc-teoksen tanssijan Veera Snellmanin Venäläinen tapasi Oulussa vuonna 2009 capoeirarodassa (ringissä), kun tämä peppipitkätossumainen nuori capoeirista pyöri kuin hyrrä ja peittosi vanhemman miesvastustajan keveästi ja iloisesti. Snellman valmistui Outokummun tanssijalinjalta keväällä 2016. Teoksen äänisuunnittelijan Jussi Reitun Venäläinen tapasi yhteisellä keikalla Joensuussa, missä Venäläinen improvisoi tanssijakollegansa Nadja Pärssisen kanssa Reitun Frans Höyer –noiseyhtyeen tahtiin. Raju melumusiikillinen äänimaisema ja energinen fyysinen tanssi innosti sekä tekijöitä että yleisöä, ja tästä syntyi idea tehdä yhteinen tanssiteos.
Tuotanto: Anna Venäläinen, tukijat: Taiteen edistämiskeskus ja Itäinen tanssin aluekeskus, residenssi: Routa Company
Havoc (engl. tuho, kaaos ja sekasorto) on soolotanssiteos, jossa tuhon ja kaaoksen maailmaa etsitään vimmaisen fyysisen liikkeen, voimakkaan liveäänimaiseman ja absurdin hahmon kautta. Onko kaaos lopulta järjestystä yleisempää ja onko tuho osa uuden alun sykliä?
Tuotanto: Anna Venäläinen, tukijat: Taiteen edistämiskeskus ja Itäinen tanssin aluekeskus, residenssi: Routa Company
Lappeenranta, Kalevatron-festivaali, 27.8.
Outokumpu, Kulttuurikeskus Marita, 28.8.
Joensuu, Kahvila Laituri 17.9. ja 18.9.
Helsinki, Vapaan Taiteen tila, 1.10.-2.10.
Kuopio, Sotku, 14.10.
