admin_janne

Kaunotar ja peto on lämmin kertomus hyvyydestä, myötätunnosta ja rakkaudesta. Aurinkobaletin versiossa sadun lumoon uppoudutaan tanssin, teatterin ja animaation keinoin. Teos tarjoaa jännitystä ja romantiikkaa koko perheelle!

Marjo Kuuselan Aurinkobaletille alunperin vuonna 2010 tekemä tanssisatu perustuu Tyyni Tuulion suomentamaan – ja suomalaisittain ajattelemaan – ranskalaiseen kansansatuun.
Kesto n. 45 min
Ikäsuositus: yli 5-vuotiaille ja koko perheelle

*Suomen tanssitaiteen uranuurtaja Marjo Kuusela tunnetaan mm. Tanssiteatteri Raatikon perustajana ja taiteellisena johtajana (1974-1987), Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän johtajana (1992-1995) sekä Teatterikorkeakoulun professorina (1996-2000 ja 2003-2008).Kuuselalle on myönnetty lukuisia palkintoja Valtion taidepalkinnosta Pro Finlandia -mitaliin. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi.

Tekijät
Koreografia Marjo Kuusela | Skenografia Juha Lukala | Puvut Marjo Haapasalo | Valot ja äänet Timo Ollila | Tanssi Mikko Kaikkonen, Päivi Kujansuu, Urmas Poolamets, Patrick Di Quirico, Elina Raiskinmäki | Valokuvat Juha Lukala |  Uusintaensi-ilta 26.1.2017

Lehdistössä sanottua
”Elämyksellinen tanssisatu — Kaunotar ja peto jatkaakin korkeatasoisesti Aurinkobaletin lapsille suunnattujen teosten tinkimätöntä linjaa, joka panostaa tanssin voimaan ilmaista tarinoita ja tunteita. — Kaunotar ja peto ei sievistele, vaan liikkuu rempseällä meiningillä. Silti herkkyys ja kauneus ovat käsin kosketeltavasti läsnä.”
Turun Sanomat / Kaisa Kurikka

Tangoteatteri Kuikkaraisen uutuusteos Último – Viimeiseni on uutuusteos, joka toimii argentiinalaisen tangon lähtökohdista. Mimiikka ja nykytanssi vievt teosta eteenpäin ja kertojana toimii elävä musiikki. Esiintyjinä nähdään Marjo Kiukaanniemi, Timo Hakkarainen ja Harri Kuusijärvi.

Työryhmä on tammikuussa Roudan residenssivieraana ja tarjoaa yleisölle avoimet harjoitukset keskiviikkona 25.1. klo 16 Generaattorilla. Vapaa pääsy – tervetuloa!

 

Halaisitko minua on Kira Riikosen koreografoima tanssiteatteriesitys pienestä yksinäisestä kaktuksesta, jonka on vaikea löytää itselleen oikeaa ystävää. Lapsille suunnattu teos nostaa esille suvaitsevaisuuden, identiteetin ja ystävyyden kysymyksillä. Kaktus pohtii kysymyksiä ”Millainen olen? Kenen kanssa minun on hyvä olla? Miten toimin, jos joku on epäystävällinen?”

Ensi-ilta Generaattorilla 12.11.2016 klo 15.

Teoksen innoittajana on Simone Ciraolon satukirja Hug me. Esitys on tehty päiväkotien 3–6 -vuotiaille sekä alakoulun 1. ja 2. luokkien oppilaille. Tanssiteatterin keinoin toteutettu tarina kertoo, kuinka yksinäinen kaktus kohtaa ystävää etsiessään eri näköisiä, eri värisiä, eri kokoisia kasveja ja eläimiä, kunnes löytää ystäväkseen kissan. Esityksen kesto on noin 30 minuuttia ja sen yhteydessä on aikaa keskustella teoksesta, nähdystä ja koetusta.

Yksinäinen Kaktus on kukkakaupassa joutunut eroon perheestään ja kaipaa kosketusta toisiin. Se tapaa ihanan perhosen, inisevän itikan, pörisevän pörriäisen, vilpittömät vesiheinät, puolisokeat päästäiset, kovan koppakuoriaisen, aromirikkaan metsäluteen ja ylpeän yksinäisen. Kaktuksen piikit pelottavat ja satuttavat näitä kaikkia, joita kaktus yrittää lähestyä. Kukaan sen kohtaamista olennoista ei näe sen hyviä puolia. Kaktus suree yksinjäämistään, kunnes kohtaa kissan. Kissalla on terävät hampaat ja kynnet, se on ollut villi ja yksinäinen. Sitä säälittää kaktuksen suru ja se päättää lohduttaa kaktusta kehräämällä sitä vasten ja huomaakin pitävänsä kaktuksen piikkien rapsutuksesta. Ystävyys syntyy kun nämä kaksi erilaista ja yksinäistä kohtaavat toisensa.

Esityksen pyrkimys on herättää kiinnostus sisäisen herkkyyden kuuntelulle ja näkemiselle, joka voi jäädä kovan ulkokuoren alle piiloon. Samalla kun kahden välille muodostuu ymmärrys ja ystävyys, jakautuvat surut ja kaksinkertaistuvat ilot. Ystävyys syntyy vapaaehtoisesti. Aina on mahdollisuus valita ja vaikuttaa, silloinkin kun asiat eivät mene toiveidemme mukaisesti. Voi ymmärtää myös niitä, jotka eivät ole parhaita ystäviä.

Esitys tapahtuu sormivirkkauksella tehdyssä teltassa. Teltta luo esityksen maailmasta ihanan ja jännittävän ja sitä voi tutkia myös esityksen jälkeen. Lopullinen esitys voidaan esittää lähes kaikenlaisissa tiloissa, kuten päiväkotien, lastensairaaloiden ja muiden hoitolaitosten käytävillä tai pienissä huoneissa, kuin myös koulujen juhlasaleissa. Pystytys on nopea ja ryhmä tuo mukanaan kaiken tarvittavan.

Esityksen lisäksi on myös mahdollista tilata työpaja. Työpajassa (kesto 45 min) tutkitaan liikkein, ilmein ja puheen keinoin kaktuksen ja hahmojen kohtaamisissa nähtyjä tunteita ja vuorovaikutusta. Työpajat toteutetaan mahdollisuuksien mukaan teltassa.

Kajaani-Helsinki-Syktyvkar

Valkoinen peura on nykyteatterin ja tanssin keinoja käyttävä lämpimän absurdi esitys kyläyhteisöstä, joka kamppailee elinympäristönsä puolesta. Se pohjautuu löyhästi Erik Blombergin (1952) palkittuun elokuvaan. Elokuvassa kaunis saamelaisneito muuttuu kirouksen voimasta valkoiseksi peuraksi ja tappaa kaikki häneen rakastuvat miehet. Hanna Kirjavaisen ohjauksessa myytti kirotusta neidosta kuitenkin muuntuu uhrirituaaliksi.

Turhautunut kyläyhteisö jossain päin arktista pohjoista elää alati laajenevien ympäristöongelmien keskellä. Kun muut keinot on käytetty, turvautuvat kyläläiset hatariin perimätietoihin peurahengelle suoritetusta uhririitistä, jolla yritetään lepyttää tuonpuoleiset henget ja paikata luontoyhteyteen tulleita kolhuja.

Esitys on arktisen alueen hauraan ekosysteemin puolustuspuhe, joka tapahtuu paasaamatta, leikkien, armollisella myötätunnolla ja ihmisen idealistiselle kömpelyydelle hymyillen.

Esityksen suomalais-ugrilaiseen kollektiivisen tajunnan pohjavireeseen sekoittuu Pohjois-Komissa 2014 kuvattuja dokumentaarisia videohaastatteluja tavallisten poronhoitajien arjesta.

Valkoinen peura on Kajaanin Kaupunginteatterin ja Routa Companyn yhteistuotanto joka saa ensi-iltansa 8.10.2016 Kajaanissa. Esityksiä on Kajaanissa loka-marraskuussa, Helsingissä joulukuussa 2016 ja Syktyvkarissa Venäjällä Komin tasavallassa tammikuussa 2017.

Valkoinen Peura -hanke tekee yhteistyötä myös helsinkiläisen KokoTeatterin, Syktyvkarin Savinin Akateemisen draamateatterin ja Jäänreunan kansat – suomalais-ugrilaisen kielen ja kulttuurin kehittämishankkeen kanssa.

Yleisölle avoin tiedotustilaisuuson keskiviikkona 28.9.2016 klo 11 Teatteritalolla.
Tervetuloa!

Esitykset Teatteritalossa syksyllä 2016
La 8.10. klo 19, ensi-ilta
Pe 28.10. klo 19
La 29.10. klo 14
Pe 4.11. klo 14 ja 19
To 24.11. klo 19
Pe 25.11. klo 19
To 1.12. klo 19
Pe 2.12. klo 19

Kesto noin 1 t 30 min, ei väliakaa.
Liput 24/17/12 e
Suosittelemme yli 12-vuotiaille.

Koululaisesitykset (esitysaikojen muutokset mahdollisia)
Ke 19.10. klo 12
To 20.10. klo 12
Koululaisesitysten tiedustelut ja varaukset puh. 044 710 0454.

Esitykset KokoTeatterissa Helsingissä
To 15.12. klo 19, Pe 16.12. klo 19 ja La 17.12. klo 19. Lipunmyynti KokoTeatterista.
Esitykset Syktyvkarin Savinin Akateemisen draamateatterissa 19. – 21.1.2017.

Traileri.

Kajaanin rauniolinnan hämärät sopet heräävät eloon Vaara-kollektiivin ja Routa Companyn näyttelijöiden ja tanssijoiden käsissä. Tuttu linna muuttuu valojen, äänien ja esiintyjien kautta sisäänsä imaisevaksi kokemukseksi.

Esityksessä voi vierailla omaan tahtiin puolentoista tunnin ajanjaksolla.

Demoesitys Linnanvirta-tapahtumassa perjantaina 19.8. klo 20.30 – 22. Vapaa pääsy – tervetuloa!