Se minkä tuntee, tulee lähemmäksi kuin se minkä näkee
Jos pään sisällä asuu pikkuihminen, joka ohjailee tietoisuuttamme, voimmeko päästä sitä pakoon? Millaisten naamioiden taakse piiloudumme? Mitä haluamme itsestämme peittää, mitä näyttää? Voinko kadota muilta ja pysyä silti itsenäni? Näiden kysymysten äärellä ollaan Routa Companyn nykytanssiteoksessa Homunculus, rakkaamme.
Homunculus, rakkaamme -esityksen ytimessä on vanhentunut ja silti sietämättömän myyvä ajatus siitä, että päämme sisällä asuu Homunculus, pienempi versio itsestämme. Psykologisena teoriana homunculus on jo aikaa sitten todettu toimimattomaksi. Jotta homunculus voisi hoitaa tehtävänsä, on sillekin oletettava tietoisuus. Homunculus -käsitteen voikin ajatella maatuskanukkena: selityksen sisältä paljastuu uusi selitettävä.
Jouni Järvenpään koreografiassa näyttämö on Homunculuksen koti, ja katsomme esitystä kuin tositelevisiota. Tositelevisio ei tarjoa yleisölleen pääsyä todellisuuteen, mutta se pyrkii esittämään sitä. Voisiko näyttämöllä olla kuka tahansa meistä? Olenko se minä, ja kuka minä olen? Minuuteen voi liittyä nostalginen kuva menneisyyden itsestä, ikään kuin meidät olisi rakennettu menneisyydestämme ja muistoistamme.
Aika on tärkein yksittäinen resurssi, mitä ihmisellä on, väitetään. Sen antaminen toiselle ja jakaminen toisen kanssa on arvokasta. Esitys tarvitsee katsojan aikaa ollakseen esitys. Jouni Järvenpää kutsuu yleisöä jakamaan hetken aikaa, kokemaan yhdessä: ”Homunculus, rakkaamme pyytää katsojilta noin tunnin. Vastineeksi sillä on antaa saman verran tiivistettyä, harkittua, suunniteltua, improvisoitua, kokeiltua, leikittyä, pohdittua, uudelleen ja uudelleen tanssittua ja huolella kiteytettyä omaa aikaansa. Odotan sitä, että saamme jakaa tämän tunnin yhdessä.”
Myötäelämisen taito, empatia, on entistä korostuneempi taito ajassa, jossa yhä useampi asettaa itsensä julkisen katseen alle. Sanan empatia lähtökohtana pidetään sanaa einfühlung, jota on käytetty kuvaamaan taideteoksen ja katsojan välistä suhdetta. Tosi-tv herättää meissä myös myötähäpeää, joka lähentelee vahingoniloa. Mitä minä tekisin? Pystynkö ymmärtämään ratkaisuja, joita en tekisi itse?
Homunculus, rakkaamme
Ensi-ilta Kajaanissa Generaattorilla 28.10.2021. Esitykset 2.12. saakka.
Koreografia Jouni Järvenpää
Tanssi Sofia Simola
Äänisuunnittelu ja sävellys Antti-Juhani Manninen
Lavastus ja keskustelu Tobias Effe
Kuvat Minna Hyvönen
Tuotanto Routa Company
